Etusivu / Videot ja blogi / Omapihlaja syntyy
Blogikirjoituksia
11.4.2017

Omapihlaja syntyy

Wirén_Mikko_02_10x15_cm.jpgMikko Wiren on Pihlajalinnan hallituksen puheenjohtaja

Omapihlaja täytti kymmenen vuotta 1. huhtikuuta 2017. Juhlan kunniaksi on hyvä palauttaa mieleen, miten menestyvä Omapihlaja-malli syntyi.

Omapihlaja-terveysasemien synnystä saa ensisijaisesti kiittää Tampereen kaupunkia, joka useiden lääkärityövoiman ja lääkärikäyntien kilpailutusten jälkeen otti rohkean askeleen ja kilpailutti kokonaisen julkisen terveysaseman palvelut. Aiemmasta poiketen palveluntuottajilta edellytettiin ensimmäistä kertaa Suomessa omia toimitiloja ja lääkäreiden lisäksi hoitajia ja avustavaa henkilökuntaa. Tämä antoi mahdollisuuden ideoida ja toteuttaa terveysaseman palvelut huomattavasti aiempaa vapaammin.

Alkuperäisen idean toimintamallille kehitti ryhmä tohtoriksi väitelleitä ja kokeneita yleislääketieteen erikoislääkäreitä: Raimo Puustinen, Jouko Hietala, Juho Nummenmaa ja Tuomas Koskela. Ryhmällä oli suomalaisen terveydenhuollon lisäksi kokemusta ja tietoa useiden eri maiden malleista, joita hyödynnettiin suunnittelussa. Johtavana ajatuksena oli hyvä työyhteisö, jossa henkilökunta tukee toisiaan ja toimii tiiminä potilaiden parhaaksi. Alkusuunnittelun jälkeen jokaiselle lääkärille palkattiin työpariksi sairaan- tai terveydenhoitaja, joiden kanssa hoitotyön toimintamallin kehittämistä jatkettiin.

Toimintamallin pohjana oli lääkärin ja hoitajan perinteistä mallia läheisempi yhteistyö ja tarkoituksenmukaisempi työnjako eli työparimalli. Lisäksi haluttiin toteuttaa asiakkaiden valinnanvapautta niin, että jokainen potilas sai käydä haluamallaan työparilla ja halutessaan vaihtaa sitä. Kehräsaaren Omapihlaja siis aloitti valinnanvapauden vuonna 2007, kun Suomen lainsäädäntöön se tuli vasta neljä vuotta myöhemmin, vuonna 2011.

Omapihlaja-terveysaseman palvelusaatavuus, potilastyytyväisyys ja työhyvinvointi olivat tehdyissä tutkimuksissa alusta asti poikkeuksellisen hyviä. Tämä johti myös aiemmista julkisen terveydenhuollon ulkoistuksista poiketen lukuisiin erittäin myönteisiin lehtikirjoituksiin terveysaseman toiminnasta. Myös Tampereen kaupungin tilaama tutkimus VTT:ltä antoi erittäin hyvän arvion terveysaseman työhyvinvoinnista, kustannustehokkuudesta ja palveluiden laadusta.

Alussa kilpailutettu väestö oli noin 9000 tamperelaista, mutta pikkuhiljaa vastuuväestön määrä kasvoi 11 000 asukkaaseen. Omapihlajan hyvä maine ja korkea potilastyytyväisyys toivat niin voimakkaan potilasvirran, että Tampereen kaupunki päätti siirtää kokonaisen väestöalueen Omapihlajan terveysasemalle – alueen paljon palveluita käyttävistä asiakkaista suurin osa oli jo valinnut Kehräsaaren aseman omaksi terveysasemakseen.

Omapihlajassa kehitetty malli on toiminut sekä asiakaspalautteen että tutkimusten perusteella erittäin hyvin. On hienoa nähdä, että tulevassa sote-uudistuksessa suunniteltu perusterveydenhuollon valinnanvapaus sisältää monia piirteitä Omapihlajassa kehitetystä toimintamallista.



Mikko Wirén, hallituksen puheenjohtaja, Pihlajalinna

Takaisin